Auroran koulun p= äihdeohjelma

<= span style=3D'font-family:Arial'>Auroran koulu on sairaalaerityiskoulu. Oppilaam= me ovat Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lasten- ja nuortenpsykiatris= ten osastojen ja avohoitoyksiköiden sekä Diakonissalaitoksen Pitä= ;jänmäen intensiivihoidon yksikön peruskouluikäisiä potilaita. Auroran koulu sijaitsee neljässä toimipisteessä. Alakoulu sijaitsee Auroran sairaalan alueella Nordenskiöldinkadulla. Koulussamme on kolme yläkouluyksikköä: Paulankadun ja Välskärinkadun yksiköt sekä Itäkeskuksessa toimiva opetusryhmä.

Auroran koulussa ennaltaehkäisevä päihdetyö on ensiarvoisen tärkeää, johtuen oppilaiden psyykkisistä vaikeuksista. = Päihteiden vaikutus psyykkisesti oireilevan nuoren kohdalla voi olla erityisen ennalta arvaamatonta.

Auroran koulun päihdeohjelmassa huomioidaan kaikki päihteet; tupakka, nuuska, huumeet, alkoholi ja lääkkeet sekä niiden sekakäytt&oum= l;.

1. = AURORAN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI

Arvot

Koulumme arkipäivässä korostuvat erityisesti sellaiset arvot, jotka auttavat oppilasta yhteiskunnan jäsenyyteen, osallisuuteen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tasa-arvoiseen mahdollisuuteen liittyä yhteiskuntamme kulttuuriin täysivaltaisena jäsenenä. Auroran koulun arvoihin kuuluvat väkivallattomuus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja ahkeruus. Auroran koulu on myös ehdottomasti päihteetön ja pyrkii arvojensa mukaisesti edistämään päihteettömyyttä.

Selkeillä arvoilla, rajoilla ja kunnioittavalla aikuisohjauksella oppilaille luodaan selkeä kuva oikeasta ja väärästä toiminnasta. Oppilaille sanoitetaan syy-seuraussuhteita ja oppilaat joutuvat kohtaamaan tekonsa sekä niiden seuraukset. Kasvukeskustelut toimivat tärkeinä moraalis-eettisen keskustelun foorumeina. Kasvukeskustel= ut ovat oppilaan, opettajan, huoltajien sekä oppilaan hoitovastuuhenkilöiden yhteisiä, säännöllisiä tapaamisia 3-6 viikon välein. Näissä kasvukeskusteluissa sovitaan oppilaan oppimisen tavoitteista, pohditaan avoimesti oppilaan koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia ja edistymistä. Koulun a= rvot näkyvät toimintatapoina ja asennoitumisena elämään= ja ihmisiin. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Koulun selkeärajainen, hyväksyvä, sekä työniloinen ilmapiiri kutsuu voittamaan oppimisen esteitä ja rakentamaan oppimaan oppimista innokkaasti ja ongelmia pelkäämättä. Ongelmia tarkastellaan koko koulu= n systeemistä käsin: miten me voimme yhdessä tukea oppilasta, jolla on esim. käyttäytymiseen tai sääntöjen noudattamiseen liittyviä ongelmia ja tarjota tilalle uusia, rakentavia vaihtoehtoja.<= /p>

Koulumme oppilaat ohjataan kunnioittamaan elämää, luontoa ja ihmisoik= euksia sekä arvostamaan omaa ja toisten oppimista sekä työntekoa. Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistetään. Koulumme kulttuurissa vaalitaan hyviä tapoja, suvaitsevaisuutta, vastuullisuutt= a, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

<= /o:p>

Sosiaalinen tuki

Oppilaat saavat koulussa sosiaalista tukea. Vastuu sosiaalisesta tuesta toteutuu yhd= essä hoitotahon, huoltajien ja kotikoulun kanssa. Sosiaalinen tuki tarkoittaa oppilaan kokemusta huolenpidosta, rakkaudesta ja arvostuksesta, jota hä= ;n saa verkoston jäseniltä. Sosiaalisen verkostomme yhteisten arvojen toteutuminen arkipäivässä vaikuttaa siihen, miten arvokkaaksi sosiaaliseksi pääomaksi se lapsille ja nuorille muodostuu. Sosiaalista pääomaa kartutetaan auttamalla oppilasta ryhmään, osoittamalla, että tukiverkosto on luotettava ja osoittamalla, että lapsi on ”näkyvä” kaikkien silmissä.

Koulunkäynnin alkuvaiheessa kasvatuksen tavoitteissa painottuvat tunne-elämän ja sosiaalistumisen osa-alueet. Korjaavan opetuksen tavoitteena on= tukea oppilasta ikätasoisuuteen ja kasvattaa hänen todellisuustajuaan. Ryhmäkykyisyyden lisääntymisen myötä tavoitteet painottuvat oppimaan oppimiseen. Kaikella koulumme toiminnalla rakennetaan pohjaa oppilaiden sosiaaliselle integroitumiselle yhteiskuntaan tasa-arvois= ina jäseninä.

Oppilaiden osallisuu= s

Koulun aikuiset ja lapset viettävät aikaa vapaamuotoisissa toiminnallisi= ssa tilaisuuksissa, joissa on aikaa tutustua lähemmin. Keskustelukulttuuria viritetään aina ja kaikkialla. Koulumme oppilaat osallistuvat kasvukeskusteluihin sekä viikoittaisiin yhteistyöpalavereihin. Oppilaat ovat mukana kaikissa omaan koulunkäyntiinsä liittyviss&a= uml; neuvottelutilaisuuksissa. Kou= lutyön suunnittelussa, toteutuksessa ja oppiaineiden arvioinnissa käytetään työskentelytapoja, joissa oppilas voi harjoit= ella vastuunottoa, ryhmän jäsenyyttä sekä johtajuutta.

Auroran koulussa opetusta toteutetaan osittain eheytettynä. Kou= lun toiminnassa kokonaisnäkemyksellisen opetuksen tavoitteet ohjaavat kulttuuriamme. Kouluvuosi jakaantuu teemoihin, joita käsitellä&au= ml;n eri tiedonaloilla. Eheytetyissä teemoissa eri oppiaineet ja aineryhmät sekä aihekokonaisuudet painottuvat osin eri tavoin. Eheytyksen avulla sidotaan opiskeltavat asiat paitsi muihin sisältöalueisiin myös oppilaiden koulun ulkopuoliseen elämään. Opetuksen eheyttämisessä kuten koko koulun toiminnassa huomioidaan sosiaalisen- ja tunne-elämän tavoitteisto suhteessa ikätasoisuuteen.

OPS: n aihekokonaisu= uksista ihmisenä kasvaminen kulkee läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassamme. Aihekokonaisuuden osa-alueet ovat painotettuina opetussuunnitelmamme yleisessä osassa. Sosiaalisen ja tunne-elämän kasvamisen tue= ksi on laadittu tavoitteisto, joka ohjaa eri luokkatasojen ja ikäryhmien opetusta (liite 1).

Päihteet

Oppilas ei saa osallistua opetukseen päihteiden vaikutuksen alaisena. Jos oppilaan epäillään käyttävän päihteitä, otetaan välittömästi yhteys hoitotahoon= ja huoltajiin. Yhteistyössä hoitotahon ja huoltajien kanssa tehdään suunnitelma, miten tilanteessa edetään. Vakavis= sa tilanteissa sovitaan, että huoltaja/osasto saattaa oppilaan kouluun ja oppilas käy ennen kouluun tuloa huumekontrollissa.

2. AURORAN KOULUN PÄIHDESUUNNITELMA

Tämä päihdesuunnitelma on laadittu yhdessä koulun henkilökunnan kanssa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain työyhteis&oum= l;ssä käytävissä keskusteluissa. Tähän suunnitelmaan kuu= luu a) ehkäisevä päihdetyö, b) varhai= nen puuttuminen, c) riskiryhmä= ;t, d) hoitoonohjaus ja tukitoimet. <= o:p>

A. Ehkäisevä päihdetyö=

Ehkäisevä päihdetyö voidaan nähdä osana opetussuunnitelmaa. Ihmis= ten terveyteen liittyvissä asioissa käsitellään päihte= iden käyttöä. Osaksi oppilaaksiottoprosessia kuuluu koulusopimuks= en teko yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Tällöin myös vanhemmille kerrotaan koulun ehdottomasta päihteettömäst&aum= l; linjasta. Ehkäisevää päihdetyötä Auroran koul= ussa tehdään lasten kanssa käytävissä eettisissä keskusteluissa. Poliisien tekemät vierailut ovat osa koulussa tapahtuv= aa ennaltaehkäisevää päihdetyötä.

B. Varhainen puuttuminen<= /p>

Auroran koulussa puu= tutaan välittömästi päihteiden käyttöön. Jokais= ella koulun aikuisella on velvollisuus puuttua oppilaan päihteiden käy= ttöön tai päihteiden käytön epäilyyn ja ottaa asia yhteisesti esille sekä lapsen että aikuisyhteisön kanssa. Asiasta tiedo= tetaan aina kotiin, hoitotaholle, rehtorille sekä lastensuojeluviranomaiselle= .

C. Riskiryhmät

Päihteiden k&au= ml;ytön riskiryhmään kuuluu moni koulumme oppilas. Tullessaan hoitojaksol= le usealla koulun oppilaalla on läheisiä kokemuksia päihteiden käytöstä joko itse käyttäjänä tai lähiympäristön päihteidenkäyttöä nähneenä.

D. Hoitoonohjaus ja tukitoimet

Kaikki koulumme oppi= laat ovat sairaalahoidon piirissä; avohoidollisessa tai osastohoidollisessa hoitosuhteessa. Lapsen päihteidenkäyttö tai epäilys päihteidenkäytöstä ilmoitetaan aina hoitavalle taholle,= lapsen huoltajille sekä lastensuojeluviranomaiselle. Hoitotiimi yhdessä huoltajien ja koulun edustajan kanssa laatii tarvittaessa lapsikohtaisesti tarvittavat tukitoimenpiteet ja mahdollisen kirjallisen suunnitelman toimenpiteistä.

3. = LUKUVUOSI 2007–2008

Lukuvuonna 2007̵= 1;2008 Auroran koulussa erityisenä teemana päihdetyössä on ennaltaehkäisevä päihdetyö. Suunniteltaessa lukuvuoden 2007–2008 aihekokonaisuuksia olemme kuulleet oppilaita siitä, millaisia teemoja ja käsittelytapoja he pitivät hyvinä ja eteenpäin vievinä. Päihdevalistus kulkee lukuvuod= en aikana läpäisyperiaatteella koulumme oppiaineissa kuten terveystiedossa, biologiassa, äidinkielessä ja kuvaamataidossa. <= o:p>

Lukuvuosi käynn= istyi 30.10.2007 päihdepäivällä, johon osallistuivat Auroran = koulun yläkoulun oppilaat. Päihdepäivän tuotoksena syntyi ideo= ita siitä, miten ennaltaehkäisevää päihdetyöt&aum= l; tullaan tekemään tämän lukuvuoden aikana.

Tammikuu 2008

Tutustutaan päi= hteiden- ja huumausaineiden käyttöön ja niiden vaikutuksiin lyhytelok= uvan ”Syöksylasku” ja siihen liittyvien tehtävien avulla. Aihetta käsitellään ryhmissä. Teemapäivän sisällöstä vastaa erityisluokanopettaja Liisa Säkäjärvi.

Helmikuu 2008

Päihteiden koke= ileminen ja käyttö ovat osa nuorten maailmaa ja se vaikuttaa heidän elämäänsä tavalla tai toisella. Nuorten omista toiveista lähti liikkeelle ajatus siitä, että elokuvan keinoin voidaan tutustua nuorisokulttuuriin ja siinä näkyvään päih= teiden käyttöön. Vuonna 1980 valmistui elokuva ”Täältä tullaan elämä”, joka koskettav= alla tavalla kertoo helsinkiläisistä nuorista ja heidän elämästä sen ajan Helsingissä. Elokuvaa apuna käyttäen mietitään kirjoittaen ja kuvittaen, miltä nuorten maailma näyttää vuonna 2008. Aihekokonaisuuden sis&a= uml;llöstä vastaavat erityisopettaja Taru Antila ja erityisluokanopettaja Sampo Salove= si.

Maaliskuu 2008<= /o:p>

Ennaltaehkäisev= ä päihdetyö on ensiarvoisen tärkeää, mutta kuitenkin nuoret kokeilevat ja käyttävät päihteitä vapaa-aikanaan. Ennaltaehkäisevän työn lisäksi nuorten = on hyvä tietää, mitä sitten kun ystäväpiiriss&au= ml; on joku käyttänyt päihteitä, eivätkä kaikki a= siat ole mennyt niin kuin pitäisi. Tarvitaan tietoa, kuinka voisin silloin toimia. Asiasta meille tulee kertomaan Suomen Punaisesta Rististä R= 21;Tärkeät minuutit” -hankkeen koordinaattori Miili Jauhiainen.

Huhtikuu/Toukokuu 20= 08

Kokoonnumme pohtimaa= n ja arvioimaan lukuvuoden suunnitelmaa sekä kehittämään yhdessä oppilaiden kanssa Auroran koulun päihdesuunnitelmaa (kts. luku 2).

Kevätlukukauden= aikana pohdimme miten ennaltaehkäisevää päihdetyötä voidaan toteuttaa alakoulun oppilaiden kanssa. Mille luokka-asteille opetus tulisi suunnata ja millä keinoin? Esimerkiksi lääkärin = luento aiheesta ”Mitä mun päässä tapahtuu? – päihteidenkäytön seuraukset”, voisi olla alakoulun yläluokkien sekä yläkoulun oppilaiden yhteisen päihdetu= nnin aihe. Luennoitsijaksi voidaan kysyä eri ammattialojen asiantuntijoita esim. neurologian erikoislääkäri Pertti Rintahakaa.

Ennaltaehkäisev= ää työtä on myös ”idolitapaamiset”. On tärkeää, että lapsille ja nuorille tarjotaan terveit&au= ml; ja hyviä samaistumisen kohteita. Viime lukuvuonna oppilaamme tapasivat Aleksi Sariolan, Jani Wickholmin sekä Tervasaaren Kesäteatterin J= anus Hanskin ja Kari Hietalahden. Teemme asian tiimoilta yhteistyötä L= astenklinikoiden Kummit ry:n kanssa, jotta idolitapaamiset toteutuisivat tänäkin lukuvuonna. Koulumme kummina toimii Heidi Hautala, joka voi tulla puhumaan oppilaille esimerkiksi lainsäädännöstä.=

4. OPPILAIDEN OSALLISUUS PÄIHDETYÖNSUUNNITELUSSA

Syksyllä 2007 aloitimme päihdesuunnitelman tarkistamisen yhdessä yläkoulun oppilaiden kanssa. Oppilaat pohtivat suhtautumistaan päihteiden käyttöön sekä miettivät ryhmiss&au= ml; miten ja millaista ennaltaehkäisevää päihdetyöt&au= ml; Auroran koulussa tulisi tehdä, jotta se tavoittaisi kaikki koulumme yläkouluikäiset oppilaat.

Päivän aluksi jokainen oppilas täytti päihteiden käyttöä koskevan alkukartoituksen, jonka tarkoituksena oli selvittää koul= umme oppilaiden tämänhetkinen suhde päihteiden käyttöön

Pasilan poliisista konstaapelit Anne Terävä ja Kalevi Havio alustivat päivän aihetta oppilaille kertomalla päihteidenkäyt&oum= l;n haitallisuudesta poliisin silmin. Vierailu oli ajatuksia herättävä.

Varsinainen päihdesuunnitelman päivitystyö tapahtui pienissä, aikuisjohtoisissa ryhmissä. Oppilaat miettivät päihteidenkäyttöä erinäkökulmista sekä p= ohtivat erilaisia toimintamalleja, jotka liittyvät koulun arkeen ja käytänteisiin. Lis&= auml;ksi kaikki ryhmät pohtivat millaista päihdekasvatusta oppilaat toivoisivat jatkossa saavansa.

Ryhmien aihealueet olivat:

1. &n= bsp; Alkoholin fyysiset haitat – ryhmä

2. &n= bsp; Alkoholin = psyykkiset haitat – ryhmät

3. &n= bsp; Toimintata= paryhmä I

4. &n= bsp; Toimintata= paryhmä II

Ryhmien työskentelyn pohjana olivat valmiit kysymykset ja tehtävät (= liitteet 1 ja 2).

Kun kaikki ryhmät olivat saaneet työnsä valmiiksi, kokoonnuimme yhteen ja oppilaat esittelivät ryhmien tuotokset.

1. &n= bsp; Alkohol= in fyysiset haitat

Tässä ryhmässä pohdittiin päihteidenkäytön fyysisiä haittoja erityisesti alkoholin käytön näkökulmasta. Mutta myös muiden päihte= iden käytön haitoista keskusteltiin. Oppilaat valmistivat aidon kokois= en ihmisen hahmon, johon he keräsivät tietoa päihteidenkäytön haitoista.

&= nbsp; &= nbsp; &nbs= p;

&nb= sp; = &nb= sp;

2. &n= bsp; Alkohol= in psyykkiset haitat

Tässä ryhmässä pohdittiin päihteidenkäytön psyykkisiä haittoja erityisesti alkoho= lin käytön näkökulmasta. Oppilaat miettivät päihteidenkäytön haittoja muun muassa kirjoittamalla listoja aiheesta ”Miksi känni ei kannata”.

&= nbsp;

- 10 syytä miksi känni ei kannata

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; 1. Tekee kaikkea tyhmää

2. Nolaa itsensä

3. Jää riippuvuus

4. Rahaa menee<= /p>

5. Joutuu riitoihin kavereiden kaa.

6. Joutuu tappeluihin.

7. Tulee kaljamaha.=

8. Tulee huono olo.=

9. Aamulla kauhea krapula.=

10. Ei muista paljoa mitään.

3. &n= bsp; Toimint= ataparyhmä I

Tässä ryhmässä oppilaat nos= tivat esille seuraavia asioita:

- &nb= sp; Haluaisimme kuulla huumeista ja alkoholista.

- &nb= sp; En aina jaksa kuunnella opettajaa, joten haluai= sin kuunnella jotain muuta, joka tietää asioista ja seurauksista, jos polttaa tupakkaa tai käyttää huumeita. Olisi mukavaa, jos terveydenhoitaja, järjestön edustajat ja opettajat kertoisivat me= ille päihteistä.

- &nb= sp; Toivoisimme, että päihteistä puhuttaisiin asiallisesti, eikä syyttävästi tai painostavast= i.

- &nb= sp; Tahtoisimme, että meille kerrottaisiin päihteiden vaaroista ja väärinkäytön seurauksista.=

- &nb= sp; Olisi myös hyvä, jos tänne tulisi joku, joka tietää mitä pitäisi tehdä, jos kaverille käy jotain huumeiden takia.

- &nb= sp; Vanhempien pitäisi puuttua jos lapsi poltt= aa tupakkaa, käyttää huumeita tai juo alkoholipitoisia tuotteit= a.

- &nb= sp; ”Hyvää huomenta oppilaat! Tänään näytämme teille ihmisiä, joiden elämä on mennyt täysin pieleen, kiitos päihteiden!̶= 1; (Ihmiset tarvitsevat dramaattisia esimerkkejä päästäkse= en eroon sokeudestaan ja apatiastaan.) Teksti on suoralainaus oppilaan piirtämästä kuvasta, jossa opettaja aikoo näyttää oppilailleen videon päihteistä.

= ;

4. &n= bsp; Toimint= ataparyhmä II

Tässä ryhmässä keskusteltiin seuraavaa:

- &nb= sp; Seuraukset Koulussa tupakoinnista

· Tupakat pois

· Välituntikielto (ei toimi aina)=

· Ilmoitus huoltajille

· Antaa tupakat aamulla opettajanhuoneeseen säilytykseen

- &nb= sp; Päihdevalistus

· Entinen käyttäjä kertoo kokemuks= istaan

· Päihdeongelmaisten kanssa työskenteleviä vieraita (lääkärit, hoitajat, polii= si, kansalaisjärjestöt)

· valistuselokuva

· kirjat

Oppilaiden esittämien toiveiden pohjalta erityisopettaja Taru Antila, erityisluok= anopettaja Sampo Salovesi ja erityisluokanopettaja Liisa Säkäjärvi ovat suunnitelleet yläkoululaisille mielekästä päihdevalistu= sta kevät lukukaudelle 2008.

Lopuksi

&nb= sp;

Ennaltaehk&au= ml;isevä päihdetyö on osa koulumme arkea. Työskentelemällä tiiviisti yhdessä oppilaiden kanssa, saamme oppilaat sitoutumaan päihdesuunnitelmaan ja annamme heille tietoja ja taitoja valita oikein= päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Oppilaiden suhtautuminen päihdepäivänä oli innostunut ja he kokivat tärkeäksi sen, että aikuiset kuuntelevat heidän toiveit= aan siinä, miten päihteistä tulisi heille puhua. Aikuiset pitivät asiaa tärkeänä ja mielekkäänä. Yhteinen tekeminen päihdeteeman alla jatkuu kevätlukukaudella 200= 8.

= Luokat 1-2, ikävuodet 7-8

= ·= ;      =    Ajattelu konkreettisten operaatioiden tasolla

= ·= ;      =    Tiedot ja taidot kiinnostaviksi; itsenäisyys ja omatoimisuus lisääntyvät

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Säännöt eivät ehdottomia vaan muunneltavissa

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Sääntöjen noudattaminen kannattavaa; ryhmä toimii ja yhteiskunta säilyy turvallisena

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Oppilas pystyy viivyttämään tarpeen tyydyttämistä saavuttaakseen tavoitteensa

·= ;      =    Oikean ja väärän erottaminen

·= ;      =    Ajan hahmottaminen

·= ;      =    Odottamisen taito

·= ;      =    Ryhmään sopeutuminen

·= ;      =    Opettaja hyväksytään auktoriteetiksi

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Lapsen moraali: paljon omien etujen ja tarpeiden tyydyttämistä

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Kiitoksen ja kannustuksen hyväksyminen

·= ;      =    Avun vastaanottaminen

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Itsetuntemuksen vahvistuminen työskentelytaitojen kasvaessa

Luokat 3-4, ikävuodet 9-10<= /span>

<= span style=3D'font-size:10.0pt;line-height:150%'>

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Kolmas luokka: vaatimustaso kasvaa, opiskelutaidot harjaantuvat<= /p>
<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Ahkeruus-alemmuudentunne vaihtelevat ja vaikuttavat motivaatioon

·= ;      =    Kyky sietää pettymystä kasvaa

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Kyky tehdä lyhyen tähtäimen tavoitteita

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Kyky itsearviointiin suhteessa minä-ympäristö
<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Lapsen moraali: tarve olla hyvä omissa ja toisten silmissä

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Yhteistoiminnallisuus korostuu, sosiaalinen tasavertaisuus lisääntyy, "reiluus&quo= t; on arvossa

·= ;      =    Ajattelun tietoinen kehittyminen: käsitteiden muodostaminen ja tiedon prosessoin= ti, päättelyn ja selittämisen harjaannuttaminen

= <= /span>

Luokat 5-6, ikävuodet 11-12=

·= ;      =    Hallitsee opiskelun perustaidot

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Tiedon prosessointia korostetaan: luokittelu, vertailu, vastakohtien tunnistaminen, arviointi

·= ;      =    Omien kykyjen ja taitojen realistinen arviointi

·= ;      =    Kaveripiirin merkitys korostuu

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Harrastukset löytyvät ja vakiintuvat

·= ;      =    Itseohjautuvuus valintojen teossa

·= ;      =    Kriittinen ajattelu: tietojen asiaankuuluvuus ja merkitys sekä luotettavuuden ja loogisuuden arviointi

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Kyky tehdä johtopäätöksiä, määritellä syitä sekä esittää perusteluja

·= ;      =    Soveltamiskyky

·= ;      =    Päättelykyky kehittyy

<= ![if !supportLists]>·= ;      =    Lapsen moraali: sisäiset normit tulevat ulkoista tärkeämmiksi<= /o:p>

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; = = Liite 3

A) Alkoholin fyysiset haitat – ryhmä

Keskustelkaa päihteist&au= ml; ja päihteiden käytön fyysisistä haitoista seuraavien peruskysymysten avulla. Kirjatkaa rohkeasti ylös ajatuksianne ja tietojanne. Miettikää miten esitätte toiselle ryhmälle tietonne (muistakaa toiminnallisuus ja visuaalisuus).

Peruskysymykset:

= -&nb= sp; Miettikää, miksi alkoholi luokitellaan päihteeksi? Mitä sana päihde tarkoittaa?

= -&nb= sp; Miettikää, mikä vaikuttaa humalan voimakkuuteen? Miksi toiset humaltuvat nopeammin kuin toiset? Miten naisten ja miesten päihtyminen eroavat toisistaan? Miksi alkoholin käyttö on nuorille vaarallisempaa kuin aikuisille= ?

= -&nb= sp; Miettikää, miten alkoholi vaikuttaa eri puolilla elimistöä?

= -&nb= sp; Miettikää, milloin juominen muuttuu ongelmaksi?

= -&nb= sp; Mitä vaikutuksia pitkäaikaisella alkoholinkäytöllä on terveydelle?

Oman ryhmän kysymykset:

= -&nb= sp; Vaikuttaako alkoholi kuntoon?

= -&nb= sp; Vaikuttaako alkoholin käyttö ulkonäköön?

= -&nb= sp; Miten alkoholi vaikuttaa painonhallintaan ja fyysiseen hyvinvointiin?<= /span>

= -&nb= sp; Mitä on krapula? Mitä oireita siinä on?

= -&nb= sp; Mitä vaikutuksia pitkäaikaisella alkoholinkäytöllä on?<= /o:p>

= -&nb= sp; Miten riippuvuus syntyy?

Omien pohdintojen jälkeen etsikää tietoa kirjallisuudesta ja internetistä. Miettikää millä eri tavoilla alkoholin käyttäminen vaikuttaa fyysisesti.

B) Alkoholin psyykkiset haitat – ryhmä=

Keskustelkaa päihteist&au= ml; ja päihteiden käytön psyykkisistä haitoista seuraavien peruskysymysten avulla. Kirjatkaa rohkeasti ylös ajatuksianne ja tietojanne. Miettikää miten esitätte toiselle ryhmälle = tietonne (muistakaa toiminnallisuus ja visuaalisuus).

Peruskysymykset:

= -&nb= sp; Miettikää, miksi alkoholi luokitellaan päihteeksi? Mitä sana päihde tarkoittaa?

= -&nb= sp; Miettikää, miten alkoholi vaikuttaa eri puolilla elimistöä?

= -&nb= sp; Miettikää, milloin juominen muuttuu ongelmaksi?

= -&nb= sp; Mitä vaikutuksia pitkäaikaisella alkoholinkäytöllä on terveydelle?

Oman ryhmän kysymykset:

= -&nb= sp; Vaikuttaako alkoholi mielialaan?

= -&nb= sp; Millainen mieli on krapulassa?

= -&nb= sp; Voiko päihtyneeseen ystävään luottaa?

= -&nb= sp; Mistä syntyy psyykkinen riippuvuus alkoholiin? Miten nopeasti riippuvuus syntyy?<= o:p>

= -&nb= sp; Millä tavalla pitkään alkoholia käyttänyt ihminen käytt&= auml;ytyy?

= -&nb= sp; Miten runsas alkoholin käyttö vaikuttaa perheeseen ja ystäviin?

Omien pohdintojen jälkeen etsikää tietoa kirjallisuudesta ja internetistä. Miettikää millä eri tavoilla alkoholin käyttäminen vaikuttaa psyykkisesti.

Kys= ymykset ovat Nuorten Akatemian ”Totta vai tarua?” -tehtäväpak= etista.

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; Liite 4

PÄIHDEPÄIVÄ 30.10.= 2007

tehtävät toimintatapary= hmille

Ryhmän tehtävänä on miettiä, keskustella ja pohtia millaisia toimintatapoja on mahdollista kehittää, löytää ja toteuttaa erilaisissa päihteiden käyttöä koskevissa tilanteissa. <= /span>

Paras tapa lähestyä asiaa on oletettujen tilanteiden kautta. Keskeistä on asioiden pohdinta koulun arvojen, terveyden ja lain kautta. Tietoa, jota ryhmistä syntyy, tullaan käyttämään tehtäessä ennaltaehkäisev&aum= l;ä päihdesuunnitelmaa.

Ryhmäss&aum= l; käsiteltävät asiat

Oppilas on polttanut tupakkaa kouluaikana. Miten tulisi toimia tällaisessa tilanteessa?

Selvittäkää miksi näin ei voi toimia – juridinen näkökulma
Millaisia seurauksia sopimusten rikkomisesta tulisi seurata?
Millainen vaikutus oppilaaseen on, jos asiasta otetaan yhteyttä huoltajaan?=
Millaisia keinoja, tapoja nuoret toivovan tällaisessa tilanteessa käytettävän?
Pohtikaa asiaa myös terveyden kannalta.

Oppilas tulee kouluun päihtyneenä/ ”maistissa”.

Keskustelkaa, miksi se ei ole sallittavaa eikä luvallista – juridinen näkökulma, miksi on ko. ikärajat käytölle, ostolle. Ovatko ikärajat hyvät ja onko niillä mahdollis= esti terveydellisiä perusteluja? Hankintaan liittyviä seikkoja on hyvä myös pohtia.
Miten tällaisessa tilanteessa nuorten mielestä pistäisi toimi= a?
Mitä terveydellisiä haittoja/vaaroja siitä on?<= /li>
Kehen tällaisessa tilanteessa pitäisi ottaa yhteyttä ja mit&a= uml; toimenpiteitä se aiheuttaa?
Miten tieto vaikuttaa muihin oppilaisiin?

Alkoholilaki löytyy www.finles.fi/fi/laki/. ( Alkoho= lilaki 13§)

Nuorille on tullut tietoa, että joku tai jotkut koulutoverit ovat käyttäneet huumeita vapaa-aikana tai kouluaikan= a. Juttu alkaa levitä koulussa muiden oppilaiden keskuudessa. =

Pohtikaa, miten nuori, joka on saanut asiasta vihiä, voisi toimia?
Miksi huumeiden kokeilu ja käyttö on terveydelle (fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle) haitallista.
Tarkastelkaa asiaa myös juridiselta kannalta.
Millaisia toimintatapoja nuoret toivoisivat koulun aikuisilta tällaisessa tilanteessa.

Koulutyöhön kuuluu päihteistä puhumi= nen. Miettikää ryhmässä MITÄ JA MILLAISTA nuorten mielestä hyvä päihdevalistus olisi. Kuinka usein siitä pitäisi puhua ja millaiset asiat kiinnostavat+

Tehkää lyhyt/pieni muotoinen suunnitelma tästä aiheesta. ELI MILLAINEN PÄIHDEINFO HERÄTTÄ&A= uml; KUUNTELEMAAN.

Ryhmät kirjaavat/tuottavat aiheista posterin, joka esitellään päivän päätteeksi.

Tässä on melko paljon aihetta ja voittekin val= ita mihin näistä erityisesti keskitytte. Toiveemme on kuitenkin, että molemmat ryhmät miettivät kohtaa numero 4.